Turvallisuusyrityksen valinta on yksi merkittävimmistä hankintapäätöksistä, joita suomalainen yritys voi tehdä. Väärä kumppani tarkoittaa pahimmillaan turvallisuusaukkoja, korvausvastuita ja kallista sopimuksen ennenaikaista purkua. Oikea kumppani taas vapauttaa johdon keskittymään ydintoimintaan tietäen, että toimitilat, henkilöstö ja omaisuus ovat suojassa.
Tässä oppaassa käymme järjestelmällisesti läpi kaiken, mitä suomalaisen B2B-yrityksen päätöksentekijän on tiedettävä ennen kuin kirjoittaa nimeään sopimuksen alle. Lupavaatimuksista hinnoittelumalleihin, tarjouspyyntöprosessista sopimuksen sudenkuoppiin — tämä on se opas, jonka olisit halunnut lukea jo aiemmin.
1. Miksi turvallisuusyrityksen valinta on kriittinen päätös
Turvallisuuspalveluiden markkina on Suomessa noin 1,5 miljardin euron kokoinen ja kasvaa vuosittain noin 5–7 prosentin vauhdilla. Alalla toimii satoja yrityksiä pienistä paikallisista toimijoista suuriin kansainvälisiin konserneihin. Tämä tarkoittaa yritykselle runsaasti valinnanvaraa — mutta myös merkittäviä eroja laadussa, osaamisessa ja palvelun tasossa.
Turvallisuusyrityksen valinta ei ole pelkkä hankintakysymys. Se on riskienhallintapäätös, joka vaikuttaa suoraan yrityksen toimintavarmuuteen, vakuutusehtoihin ja jopa henkilöstön kokemaan turvallisuuden tunteeseen. Vakuutusyhtiöt voivat edellyttää tietyntasoista turvallisuusjärjestelyä korvausvelvollisuuden täyttymiseksi — jos turvallisuusyritys ei täytä näitä vaatimuksia, vahingosta ei välttämättä korvata.
Lisäksi turvallisuuspalveluiden sopimukset ovat tyypillisesti 1–3 vuoden mittaisia ja sisältävät usein merkittäviä irtisanomiskuluja. Hätiköidystä päätöksestä maksetaan pitkään.
2. Lupavaatimukset — mitä luvat pitää olla kunnossa
Suomessa turvallisuusalan toimintaa säätelee laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015). Tämä on ensimmäinen asia, jonka jokaisen ostajan on tarkistettava ennen kuin menee pidemmälle yhdenkään toimittajan kanssa.
Poliisilupakeskuksen elinkeinolupa
Jokaisen vartiointipalveluita tarjoavan yrityksen on oltava Poliisilupakeskuksen myöntämän vartioimisliikelupa haltija. Lupa on yrityskohtainen ja se on sidottu nimettyyn vastuuhenkilöön, joka täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Voit tarkistaa luvan voimassaolon suoraan Poliisilupakeskuksen julkisesta rekisteristä.
Ilman voimassa olevaa lupaa toimiva yritys tekee rikoksen — ja asiakas, joka tietoisesti käyttää luvatonta palveluntarjoajaa, voi myös joutua oikeudelliseen vastuuseen.
Henkilöstön turvallisuusselvitykset ja vartijankortit
Jokaisen asiakaskohteessa toimivan vartijan on oltava Poliisihallituksen hyväksymä ja hänellä on oltava voimassa oleva vartijakortti. Kortti edellyttää vartijakoulutuksen suorittamista (120 tuntia peruskoulutus), rikostaustan tarkistusta ja terveydentilan soveltuvuusarviota.
Vaativimmissa kohteissa — kuten pankit, konesalit tai lentokenttäalueet — edellytetään usein myös suppean tai laajan turvallisuusselvityksen läpäisemistä. Tarkista toimittajaltasi, onko henkilöstöllä tarvittavat selvitykset jo valmiina vai joutuuko yritys odottamaan niiden valmistumista. Suppean selvityksen käsittelyaika on tyypillisesti 4–8 viikkoa.
Tekniset turvallisuuspalvelut ja sähköiset järjestelmät
Kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja rikosilmoitinjärjestelmien asennuksessa sovelletaan lisäksi sähköturvallisuuslakia ja alan omia standardeja (mm. SFS-EN 50131 rikosilmoitinjärjestelmille ja SFS-EN 62676 kameravalvonnalle). Luotettava toimija pystyy osoittamaan, että sen asentajilla on asianmukaiset pätevyystodistukset ja että järjestelmät sertifioidaan kolmannen osapuolen toimesta.
3. Vertailukriteerit — 9 konkreettista tekijää
Kun lupakysymykset on selvitetty, siirrytään varsinaiseen vertailuun. Alla olevat kriteerit on pisteytetty käytännön merkityksensä perusteella.
1. Oma henkilöstö vai alihankkijat?
Tämä on tärkein yksittäinen kysymys, jonka voit esittää potentiaaliselle toimittajalle. Monet turvallisuusyritykset käyttävät laajasti alihankkijoita kasvattaakseen kapasiteettia ilman omaa rekrytointia. Alihankintaketju tarkoittaa käytännössä, että vartioimisliikelupa, koulutus ja valvontavastuu siirtyvät osittain pois pääurakoitsijalta.
Kysy suoraan: “Kuinka monta prosenttia kohteissanne toimivasta henkilöstöstä on omaa palveluksessanne olevaa?” Laadukkaat toimijat vastaavat tähän avoimesti. Jos yli 30 % henkilöstöstä on alihankkijoita, aseta se riskiksi.
2. Vasteajat ja kohteeseen saapuminen
Vasteaika tarkoittaa aikaa hälytyksen laukeamisesta siihen, kun vartija saapuu kohteeseen. Toimialan standardi parhailla yrityksillä pääkaupunkiseudulla on alle 15 minuuttia — muualla Suomessa luvut vaihtelevat 20–45 minuutin välillä.
Edellytä sopimuksessa kirjallista vasteaikatakausta ja sanktioita sen ylityksestä. Ilman kirjattua lupauksia vasteaika on pelkkä markkinointipuhe.
3. Teknologia ja järjestelmäintegraatiot
Moderni turvallisuusyritys ei enää toimi pelkästään “miehityksen” varassa. Tarkista, tarjoaako toimittaja:
- IP-pohjainen kameravalvonta pilviarkistoinnilla
- Kulunvalvontajärjestelmät, jotka integroituvat HR-järjestelmiinne (esim. sähköinen avaimenhallinta, aikakirjanpito)
- Reaaliaikaiset hälytysportaalit mobiilisovelluksella
- Videoverifikaatio ennen fyysistä reagointia (vähentää turhia käyntejä jopa 70 %)
4. Referenssit samankaltaisista kohteista
Pyydä vähintään kolme referenssiasiakasta, joiden toimiala ja kohteen koko vastaavat omaanne. Tarkista referenssit puhelimitse — sähköpostitse saatu “kyllä, palvelu toimii” ei kerro mitään. Kysy erityisesti: “Miten yritys reagoi, kun jokin meni pieleen?“
5. Sertifikaatit ja laadunhallinta
ISO 9001 -sertifiointi osoittaa systemaattisen laadunhallinnan. Tietoturvakriittisissä kohteissa ISO 27001 on usein edellytys. Osalla yrityksistä on myös ASIS International -sertifikaatteja tai kansallisten turvallisuusalan liittojen (esim. Turvallisuusalan yrittäjät TAY) jäsenyyksiin sidottuja laaduntakuita.
Sertifiointi ei takaa hyvää palvelua, mutta sen puuttuminen voi olla merkki prosessien puutteellisuudesta.
6. Vastuuvakuutusten kattavuus
Edellytä kirjallisesti, että toimittajalla on vähintään 5 miljoonan euron vastuuvakuutus — mieluusti 10 miljoonaa, jos kohteeseenne liittyy merkittäviä omaisuusarvoja tai henkilöriskejä. Pyydä vakuutustodistus ja tarkista se.
Tarkista myös rikosvastuuvakuutus: kattaako se toimittajan oman henkilöstön mahdolliset epärehellisyystapaukset?
7. Häiriötilanteen hallinta ja jatkuvuussuunnitelma
Entä kun kohteessa sovittu vartija sairastuu tai järjestelmä vikaantuu? Luotettavalla toimijalla on selkeä varahenkilöstösuunnitelma ja dokumentoitu prosessi sijaisuuksien järjestämiseen alle 2 tunnin varoitusajalla.
8. Raportointikäytännöt
Kuinka usein saatte raportin kohteenne tilanteesta? Laadukas toimija tarjoaa vähintään kuukausittaisen yhteenvetoraportin hälytyksistä, kierrosten toteutumisesta ja poikkeamista — mieluusti reaaliaikaisen pääsyn hallintanäkymään.
9. Paikallinen läsnäolo vs. valtakunnallinen toimija
Valtakunnalliset yritykset tarjoavat tasaisen palvelutason kaikissa toimipisteissä. Paikallinen toimija tuntee usein alueen erityispiirteet, paikallisen poliisin toimintamallit ja kiinteistön historian. Monelle yritykselle hybridimalli — valtakunnallinen sopimuskumppani, paikallinen toteutus — on paras ratkaisu.
4. Tarjouspyyntöprosessi — miten edetä oikein
Tarjouspyynnön rakenne
Hyvä tarjouspyyntö (RFP) sisältää vähintään seuraavat osiot:
- Kohteen kuvaus: neliöt, toimiala, henkilömäärä, aukioloajat
- Turvallisuustarve: mihin uhkaan vastataan (murtovarkaus, ilkivalta, pääsynhallinta, työsuojelu)?
- Palveluiden laajuus: miehitetty vartiointi, kameravalvonta, kulunvalvonta, hälytyskeskuspalvelu
- Tekniset vaatimukset: integraatiot, standardit, säilytysajat
- Sopimuskausi ja optiot
- Raportointivaatimukset
- Referenssivaatimukset
- Vastuuvakuutusvaatimukset
- Hinnoittelumalli: kiinteä kuukausimaksu, tuntiperusteinen, hybridimalli
Kuinka monta tarjousta pyytää?
Kilpailuttaminen on lain mukaan pakollista hankintalainsäädännön alaisille julkisille toimijoille — yksityiselle yritykselle se on puhtaasti taloudellinen järki. Pyydä tarjous vähintään kolmelta, mieluiten viideltä toimijalta. Alle kolmen toimijan vertailu ei tuota riittävää markkinaymmärrystä.
Anna toimijoille riittävästi aikaa: 2–3 viikkoa on kohtuullinen aika laadukkaan tarjouksen valmisteluun. Liian lyhyt vastausaika suosii niitä, joilla on valmiit mallitarjoukset — ei niitä, jotka todella paneutuvat tarpeeseesi.
Hinnan vertailu — mitä numeroiden takana on?
Turvallisuuspalveluiden hinnasto on usein monimutkainen. Kiinnitä huomiota:
- Tuntihinnan lisäksi kaikkiin kiinteisiin kuukausikuluihin (hallintomaksut, raportointikulut, teknologiamaksut)
- Onko ylityökorvaus sisällytetty vai laskutetaanko erikseen?
- Miten indeksikorotukset on sidottu (tyypillisesti elinkustannusindeksi tai alan oma palkkaindeksi)?
- Mitkä ovat irtisanomiskulut ennenaikaisessa purussa?
Sopimuksen sudenkuopat
Automaattinen uusiutuminen ilman irtisanomisilmoitusta on yksi yleisimmistä ansasta. Sopimus voi uusiutua automaattisesti 12 kuukaudella, jos irtisanomisilmoitusta ei anneta 3–6 kuukautta ennen sopimuskauden loppumista. Kalenteroi irtisanomispäivät heti sopimuksen allekirjoituksen jälkeen.
Muita varottavia kohtia:
- Hinnankorotusmekanismi: sallitaanko korotus kesken sopimuskauden ja millä perusteella?
- Alihankkijalauseke: onko toimittajalla oikeus ulkoistaa palvelu ilman asiakkaan hyväksyntää?
- Force majeure -lauseke: kattaako se työtaistelutoimenpiteet (alalle tyypilliset)?
- Vahingonkorvausvastuun rajoituslauseke: onko vastuu rajattu kuukausihinnan moninkertaan?
5. Yleisimmät virheet — mitä yritykset tekevät väärin
Virhe 1: Valinta pelkän hinnan perusteella
Halvin tarjous houkuttelee, mutta turvallisuuspalveluissa hinta korreloi voimakkaasti laadun kanssa. Alakanttiin hinnoiteltu palvelu tarkoittaa lähes aina jotain seuraavista: liika alihankinta, kouluttamaton henkilöstö, riittämätön varahenkilöstö tai alisuoritetut vartioinnin kierrokset.
Virhe 2: Luvan tarkistamatta jättäminen
Yllättävän moni yritys allekirjoittaa sopimuksen tarkistamatta edes Poliisilupakeskuksen rekisteriä. Tämä voidaan tehdä viidessä minuutissa — tee se aina.
Virhe 3: Liian pitkä sopimuskausi ilman exit-lauseketta
Kolmen vuoden sopimus ilman exit-oikeutta on riski. Edellytä sopimukseen exit-lauseke, jonka mukaan voitte purkaa sopimuksen, jos palvelutaso alittaa sovitut mittarit — esimerkiksi kolme vasteaikarikkomusta 12 kuukauden sisällä.
Virhe 4: Vasteaikojen vertaamatta jättäminen
“Nopea vasteaika” on lupaus, joka pitää kvantifioida. Montako minuuttia? Mihin aikaan vuorokaudesta? Myös viikonloppuisin ja arkipyhinä?
Virhe 5: Yhden toimittajan malli ilman varautumissuunnitelmaa
Yhden toimittajan varaan rakentaminen on riskialtista. Varmista jo sopimusta tehdessäsi, miten palvelu jatkuu, jos toimittaja ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin tai jos syntyy laaja työtaistelu.
Virhe 6: Raportoinnin laiminlyönti käynnistyksen jälkeen
Monessa yrityksessä turvallisuussopimus allekirjoitetaan ja unohdetaan. Järjestä vähintään kvartaalinen seurantapalaveri toimittajan kanssa, käy läpi poikkeamat ja arvioi palvelutason kehitys aktiivisesti.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä luvat turvallisuusyrityksellä pitää olla?
Vartiointipalveluita tarjoavalla yrityksellä on oltava Poliisilupakeskuksen myöntämä vartioimisliikelupa. Jokaisen kohteessa toimivan vartijan on oltava Poliisihallituksen hyväksymä ja hänellä tulee olla voimassa oleva vartijakortti. Teknisten turvallisuusjärjestelmien asennuksessa edellytetään lisäksi alan omia pätevyyksiä (mm. sähköturvallisuuskortti). Voit tarkistaa yritysten luvat Poliisilupakeskuksen julkisesta rekisteristä osoitteessa lupa.poliisi.fi.
Kuinka pitkä sopimus kannattaa tehdä?
Ensimmäinen sopimus kannattaa tehdä 1–2 vuoden mittaisena, vaikka toimittaja tarjoaisi parempaa hintaa pidemmällä sitoutumisella. Lyhyempi kausi antaa mahdollisuuden arvioida palvelun todellinen taso ennen pitkäaikaista sitoutumista. Jos palvelu osoittautuu erinomaiseksi, voidaan siirtyä 3 vuoden sopimukseen — tyypillisesti 5–8 prosentin hintaedulla.
Voinko vaihtaa turvallisuusyritystä kesken sopimuskauden?
Sopimuksen ennenaikainen purku on mahdollista, mutta se aiheuttaa lähes aina merkittäviä sopimussakkomaksuja — tyypillisesti 3–6 kuukauden palvelumaksu. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa toimittaja rikkoo sopimuksen olennaista ehtoa (esimerkiksi toistuvat vasteaikarikkomukset tai havaittu luvaton toiminta). Tämän vuoksi sopimukseen on syytä sisällyttää selkeät purkuperusteet ja palvelutasomittarit jo neuvotteluvaiheessa.
Mitä eroa on vartiointiyrityksellä ja turvallisuusyrityksellä?
Vartiointiyritys viittaa perinteisesti miehitettyyn vartiointipalveluun — partiointiin, kohdevartioihin ja hälytystehtäviin. Turvallisuusyritys on laajempi käsite, joka kattaa myös tekniset ratkaisut kuten kameravalvonnan, kulunvalvontajärjestelmät, rikosilmoittimien asennuksen ja ylläpidon sekä turvallisuuskonsultoinnin. Modernit toimijat — mukaan lukien Security.fi — tarjoavat integroituja kokonaisratkaisuja, joissa tekniset järjestelmät ja miehitetty palvelu täydentävät toisiaan.
Miten tarkistan turvallisuusyrityksen luotettavuuden?
Tarkista vähintään seuraavat:
- Vartioimisliikelupa Poliisilupakeskuksen rekisteristä
- Kaupparekisteri (YTJ.fi) — onko yritys rekisteröity, maksuhäiriöt?
- Tilaajavastuu.fi — onko yritys lain edellyttämällä tavalla rekisteröity?
- Referenssit — ota yhteyttä vähintään kahteen referenssiasiakkaaseen puhelimitse
- Vakuutustodistus — pyydä kirjallinen todistus vastuuvakuutuksesta
Kuinka monta tarjousta pitää pyytää?
Vähintään kolme tarjousta, mieluiten viisi. Alle kolmen toimijan vertailu ei tuota riittävää markkinakuvaa hinnoittelusta tai palvelutasosta. Muista antaa kaikille toimijoille sama kirjallinen tarjouspyyntö, jotta tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia.
Mitä maksaa yritykselle sopiva turvallisuuspaketti?
Hinnoittelu vaihtelee merkittävästi kohteen koon, sijainnin ja palvelutason mukaan. Suuntaa antavina lukuina:
- Perushälytyskeskuspalvelu (rikosilmoitin + vasteaika): 80–200 €/kk
- Kameravalvontajärjestelmä (asennus + ylläpito, 4–8 kameraa): 150–400 €/kk
- Kulunvalvontajärjestelmä (1–3 ovea): 100–300 €/kk
- Miehitetty vartiointi (yksi kohdevartija, päivävuoro): 3 500–5 500 €/kk
- Kokonaispaketti keskikokoiselle yritykselle: 500–2 000 €/kk
Pyydä aina eritelty tarjous, josta näkyy sekä laite- ja asennuskustannukset että kuukausittaiset ylläpito- ja palvelukulut erikseen.
Mitä sopimusehtoja pitää varoa?
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin:
- Automaattinen sopimusten uusiutuminen ilman riittävää irtisanomisaikaa
- Hinnankorotusmekanismi: onko korotus mahdollinen kesken sopimuskauden?
- Alihankkijalauseke: saako toimittaja ulkoistaa palvelun kolmannelle ilman lupaa?
- Vahingonkorvausvastuun rajoitus: onko vastuu rajattu epäreilusti pieneksi suhteessa potentiaaliseen vahinkoon?
- Force majeure: kattaako se työtaistelutoimenpiteet, jotka alalla ovat suhteellisen yleisiä?
Miten arvioin vasteaikoja?
Vasteaika on yksi palvelulupauksen kriittisimmistä mittareista. Arvioi se seuraavasti:
- Pyydä kirjallinen vasteaikatakuu sopimukseen: esimerkiksi “alle 15 minuuttia kaupunkialueella yöllä kello 22–06”
- Tarkista alueellinen vartioasema: kuinka lähellä toimittajan lähin partio operoi?
- Kysy testidataa: laadukas toimija pystyy esittämään historiadatan toteutuneista vasteajoista
- Edellytä raportointia: sopimukseen kirjataan, että vasteaikapoikkeamista raportoidaan kuukausittain
Hyvä nyrkkisääntö: pääkaupunkiseudulla alle 15 minuutin vasteaika on saavutettavissa, muualla Suomessa 20–30 minuuttia on realistinen tavoite. Jos toimittaja lupaa alle 10 minuuttia maakunnissa ilman paikallista vartioasemaa, kyseessä on markkinointipuhe.
Mikä on turvallisuusauditointi?
Turvallisuusauditointi on systemaattinen arvio yrityksen turvallisuuden nykytilasta suhteessa tunnistettuihin uhkiin, lainsäädäntövaatimuksiin ja toimialan parhaisiin käytäntöihin. Auditointi sisältää tyypillisesti:
- Fyysisen turvallisuuden kartoituksen (rakenteet, lukitukset, valaistus, kameravalvonnan katveet)
- Kulunhallinnan arvioinnin (kuka pääsee minne ja milloin)
- Tietoteknisen ympäristön rajapinnat turvallisuusjärjestelmiin
- Henkilöstön turvallisuusosaamisen arvioinnin
- Dokumentoitujen prosessien (poistumissuunnitelmat, häiriönhallinta) katselmuksen
Auditointi tehdään usein ennen pitkäaikaisen sopimuksen solmimista — se antaa objektiivisen lähtötilanteen, johon palvelun kehittymistä voidaan myöhemmin verrata. Suositeltu väli auditoinnille on 2–3 vuotta tai aina merkittävien toimitilamuutosten yhteydessä.
Mikä on sopiva irtisanomisaika turvallisuussopimuksessa?
Alan yleinen käytäntö on 3 kuukauden irtisanomisaika molemmin puolin. Lyhyempi aika on asiakkaan etu; toimittajat pyrkivät usein neuvottelemaan 6 kuukauden irtisanomisajan. Jos suostut pidempään irtisanomisaikaan, vaadi vastineeksi jotain konkreettista — esimerkiksi hinnanalennusta tai laajennettua palvelutakuuta.
Seuraava askel — pyydä tarjous Security.fi:ltä
Turvallisuusyrityksen valinta on prosessi, johon kannattaa käyttää riittävästi aikaa — mutta sitä ei pidä lykätä turhaan. Jokainen päivä ilman asianmukaisia turvallisuusjärjestelyjä on päivä, jonka riski realisoituu joko taloudellisin tai inhimillisin seurauksin.
Security.fi on suomalainen B2B-turvallisuusyritys, joka tarjoaa integroituja turvallisuusratkaisuja: kameravalvontaa, kulunvalvontajärjestelmiä, rikosilmoitinratkaisuja ja vartiointipalveluita koko Suomessa. Toimintamme perustuu omaan koulutettuun henkilöstöön, läpinäkyvään hinnoitteluun ja mitattaviin palvelutasoihin.
Haluatko kartoittaa yrityksesi turvallisuustarpeet ilman sitoumusta? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme — lähetämme räätälöidyn tarjouksen 48 tunnin sisällä.
