Kasvojentunnistus on biometrinen tunnistusteknologia, jolla henkilö voidaan tunnistaa kasvonpiirteiden perusteella. Yrityksissä sitä kannattaa harkita vain tarkasti rajatuissa ja perustelluissa käyttötapauksissa – ei oletusominaisuutena yleiseen kameravalvontaan.
Kasvojentunnistuksen yleisimmät kysymykset
Tähän on koottu vastaukset niihin kysymyksiin, jotka nousevat toistuvasti esille kasvojentunnistuksesta yrityskäytössä. Käsiteltäviä aiheita ovat laillisuus, GDPR, DPIA, AI Act ja käyttörajoitukset.
Kasvojentunnistuksen usein kysytyt kysymykset:
- Voidaanko kasvojentunnistusta käyttää myymälässä näpistelyn torjuntaan?
- Mitä eroa on opt-in ja opt-out -mallilla biometrisessa tunnistuksessa?
- Kuinka kauan biometrisia malleja saa säilyttää?
- Onko kasvojentunnistus eri asia kuin kasvonpiirteiden analyysi iän tai sukupuolen tunnistamisessa?
- Milloin käytöstä on ilmoitettava tietosuojaviranomaiselle?
Standardi: GDPR artikla 9: biometristen tietojen käsittelyä koskeva erityinen kielto ja poikkeukset. EU AI Act: korkean riskin tekoälyjärjestelmien vaatimukset. Tietosuojavaltuutetun ohje biometrisistä tiedoista 2023.
Kasvojentunnistuksen keskeisimmät käsitteet
Biometriset erityistiedot ja GDPR
GDPR:n artikla 9 kieltää lähtökohtaisesti sellaisten henkilötietojen käsittelyn, joista ilmenee biometrisia tietoja luonnollisten henkilöiden yksiselitteistä tunnistamista varten. Tähän kieltoon on tiukat poikkeukset. Yritysympäristössä ainoa käytännöllinen poikkeus on rekisteröidyn nimenomainen suostumus – mutta suostumuksen vapaaehtoisuus on varmistettava erityisen huolellisesti työsuhteessa.
DPIA – tietosuojan vaikutustenarviointi
DPIA on pakollinen aina, kun käsittely todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin henkilöiden oikeuksille. Kasvojentunnistus täyttää tämän kriteerin aina. DPIA:ssa arvioidaan käsittelyn tarpeellisuus, oikeasuhteisuus ja riskienhallintatoimenpiteet.
