Lämpökamera havaitsee lämpöeroja silloin, kun tavallinen kamera ei riitä. Se sopii pimeisiin, laajoihin ja riskialttiisiin ympäristöihin, joissa näkyvä valo, sää tai etäisyys vaikeuttavat valvontaa.
Lämpökameran yleisimmät kysymykset
Tähän on koottu vastaukset niihin kysymyksiin, jotka nousevat toistuvasti esille lämpökameravalvonnasta puhuttaessa. Käsiteltäviä aiheita ovat havaitsemistarkkuus, kantama, paloriskin ennakointi ja ympäristövaatimukset.
Lämpökameran usein kysytyt kysymykset:
- Kuinka tarkka lämpökamera on?
- Toimiiko lämpökamera talvella?
- Voidaanko lämpökamera yhdistää hälytysjärjestelmään?
- Mitä lämpökamera maksaa?
- Tarvitaanko lämpökameralle erillinen lupa?
Standardi: EN 60529: suojausluokkastandardi (IP-luokitus) ulkokäyttöön. IEC 60068: ympäristötestausstandardi ääriolosuhteille. ATEX-direktiivi 2014/34/EU: räjähdysvaarallisten tilojen laitevaatimukset.
Lämpökameran keskeisimmät käsitteet
Terminen herkkyys (NETD)
NETD (Noise Equivalent Temperature Difference) kuvaa, kuinka pienen lämpöeron kamera havaitsee. Tyypillinen arvo on 50 mK tai alle – eli 0,05 asteen ero riittää havainnon tekemiseen. Mitä pienempi NETD, sitä herkempi kamera.
Kenno ja linssi kantaman määrittäjinä
Lämpökameran kantama ei riipu megapikseleistä kuten näkyvän valon kameroissa, vaan termisen kennon resoluutiosta ja linssin polttovälistä. Pitkän kantaman valvonnassa käytetään tyypillisesti 35–75 mm polttoväliä, lyhyemmässä 9–19 mm polttoväliä.
