Kameravalvonnan tallennus ratkaisee, löytyykö oikea tapahtuma silloin kun sitä tarvitaan. Hyvä tallennus ei ole vain kovalevy – se on hallittu kokonaisuus, jossa säilytysaika, käyttöoikeudet, haku, tietoturva ja automaattinen poisto toimivat oikein.
Tallennuksen yleisimmät kysymykset
Tähän on koottu vastaukset niihin kysymyksiin, jotka nousevat toistuvasti esille kameravalvonnan tallennuksesta puhuttaessa. Käsiteltäviä aiheita ovat tallennuskapasiteetti, retentio, GDPR ja arkkitehtuurivalinta.
Tallennuksen usein kysytyt kysymykset:
- Mitä eroa on jatkuvalla ja liikkeentunnistustallennuksella?
- Voidaanko NVR:n kovalevyt vaihtaa ilman datan menetystä?
- Miten tietosuoja-asetuksen mukainen automaattinen poisto toteutetaan?
- Voiko tallennetta hakea tietyn ajoneuvon tai henkilön perusteella?
- Paljonko 4K-kamera kuluttaa tallennustilaa verrattuna 1080p-kameraan?
Standardi: GDPR (asetus 2016/679): tietojen minimointiperiaate (artikla 5) edellyttää perusteluun pohjautuvaa säilytysaikaa. H.265/HEVC (ISO/IEC 23008-2): nykyinen videopakkausterstandardi. RAID: levynvarmistustekniikka NVR:ssä.
Tallennuksen keskeisimmät käsitteet
H.265 vs. H.264
H.265 (HEVC) pakkaa videon 40–50 % tehokkaammin kuin H.264 samalla kuvanlaadulla. Käytännössä: jos 10 kameran H.264-järjestelmä tarvitsi 4 TB:n tallentimen 30 vuorokauden säilytykseen, H.265-järjestelmä selviytyy 2 TB:lla. Tämä on merkittävä kustannussäästö sekä paikallisessa että pilvitallennuksessa.
RAID ja redundanssi
NVR-tallentimissa käytetään tyypillisesti RAID-konfiguraatiota (Redundant Array of Independent Disks), jossa data kopioidaan useammalle levylle. RAID 1 peilaa datan kahdelle levylle – yhden levyn hajoaminen ei tuhoa tallennetta. RAID 5 tarjoaa tasapainon kapasiteetin ja redundanssin välillä kolmella tai useammalla levyllä.
