Miksi ATEX-sertifiointi on välttämätön räjähdysvaarallisissa tiloissa
Räjähdysvaarallinen tila syntyy, kun ilmassa on riittävästi palavia kaasuja, höyryjä tai pölyjä ja niille vain tarvitaan syttymisenergiaa. Kamera on sähkölaite, joka voi kipinöidä normaalitilanteessa tai vikaantuessaan. Tavallisen kameran käyttö Zone 1 tai Zone 2 -alueella on suoraan vaarallinen ja laissa kielletty – se voi laukaista räjähdyksen.
ATEX-direktiivi (2014/34/EU) asettaa tarkat vaatimukset laitteille, jotka voidaan sijoittaa räjähdysvaarallisiin tiloihin. Kameravalvonnassa tämä tarkoittaa:
- Ex d (painekoteltu): mahdollinen räjähdys tapahtuu suljetussa kotelossa, eikä leviä ympäristöön
- Ex e (korotettu turvallisuus): rakenteelliset toimenpiteet estävät kipinöinnin
- Ex i (luonnollisesti vaaraton): virta ja energia niin pieniä, ettei synny syttymiskykyistä kipinää
Sertifikaatti on kirjattava asennussuunnitelmaan ja säilytettävä paikallisesti. Tarkastus vaaditaan ennen käyttöönottoa.
IP-luokituksen valinta erikoisolosuhteisiin
Vaativissa ympäristöissä IP-luokitus on perusvaatimus, mutta oikean tason valinta ratkaisee käyttöiän:
Teollisuuden sisätilat, painehuuhtelu: IP66 – kestää voimakkaan suihkun kaikista suunnista. Riittää sahoille, betoniasemille ja autoteollisuuden tiloihin.
Satama, ulkokäyttö Suomessa, satunnainen kastuminen: IP67 – kestää tilapäisen upotuksen 1 metriin 30 minuutiksi. Satama- ja silta-asennuksiin sopiva minimitaso.
Kaivostunnelit, vedenalaiset kohteet, jatkuvasti märkä: IP68 – kestää jatkuvan upotuksen valmistajan ilmoittamaan syvyyteen. Erityiskohteisiin.
Satamakäyttö, kemikaaliteollisuus: NEMA 4X – lisää IP67:n päälle korroosiokestävyyden. Välttämätön suolaisessa ilmassa tai kun kamera altistuu syövyttäville kemikaaleille.
Oikean IP-luokituksen valinta on tasapainoilu kustannusten ja käyttöiän välillä. IP68-kamera maksaa enemmän kuin IP66, mutta jos ympäristö sitä vaatii, aliluokiteltu kamera hajoaa nopeasti ja kokonaiskustannus nousee korkeammaksi. Kartoituksessa arvioimme jokaisen asennuspisteen olosuhteet erikseen.
Arktinen käyttö: kamera -40°C talvessa
Suomen pohjoisosissa, Lapissa ja saaristossa talvilämpötilat voivat laskea -35 – -40°C:een. Tavallinen kamera sammuu jo -20°C:ssa:
- Litiumakku menettää kapasiteettinsa kylmässä – kamera sammuu tai ei käynnisty
- Linssi huurustuu sisältäpäin lämpötilaerojen takia
- Elektroniikka vaurioituu kondensaatiosta
Arktiseen käyttöön suunnitellussa kamerassa on:
- Lämmitetty kotelo – sisäinen lämmityselementti pitää elektroniikan toimintalämpötilan yläpuolella
- Linssilämmitys – estää huurun ja jään kertymisen linssin pintaan
- Kylmäkäynnistys – elektroniikka käynnistyy luotettavasti myös äkillisen pakkasjakson jälkeen
- Erikoislinssitiivisteet – tavallinen kumi jäykistyy kylmässä ja menettää tiivistyskykynsä
Lämmitetyn kamerakotelon tehonkulutus on 5–20 W kameraa kohden – tämä huomioidaan kaapeloinnissa ja UPS-mitoituksessa.
Kemikaaliteollisuuden erikoisvaatimukset
Kemikaaliteollisuudessa kamera kohtaa samanaikaisesti useita haasteita: räjähdysvaara (ATEX), syövyttävät aineet (hapot, emäkset, liuottimet) ja äärimmäiset olosuhteet (korkea paine, lämpötila, kosteus).
Materiaalin valinta on kriittistä:
| Materiaali | Soveltuvuus |
|---|---|
| Tavallinen alumiini | EI sovellu happoympäristöön |
| Ruostumaton teräs 304 | Sopii useimmille kemikaaleille |
| Ruostumaton teräs 316L | Korkein korroosiokestävyys |
| HDPE/erikoismuovi | Tietyille hapoille ja emäksille |
Lisäksi linssien ja tiivisteiden materiaalit on valittava kemikaalin mukaan – tavallinen EPDM-kumi liukenee tietyissä liuottimissa. Toimittajalta pitää pyytää kemikaaliyhteensopivuustaulukko kohteen aineille.
Kustannustehokkain ATEX-ratkaisu
ATEX-kameran hinta on moninkertainen tavalliseen nähden. Kustannustehokkain ratkaisu syntyy sijoittamalla kamerat mahdollisimman kauas räjähdysvaaravyöhykkeestä:
Zone 2 -alue: Sijoita kamera Zone 2:n ulkopuolelle (Zone 0 -alue), suuntaa objektiivi lasin tai aidan läpi Zone 2:een. Näin ei tarvita ATEX-sertifioitua kameraa lainkaan.
Zone 1 -alue: Jos kamera on välttämätön Zone 1 -alueella, valitse Zone 1 -hyväksytty (Cat. 2G) kamera. Tarkista, voiko osa kameroista olla Zone 2:n rajalla (edullisempi Cat. 3G).
Zone 0 -alue: Näitä tulisi välttää kamerasijoittelussa aina kun mahdollista – kamera Zone 0:ssa on äärimmäisen kallis. Harkitse prosessivalvontaan vaihtoehtoisia menetelmiä.
Pyydä ATEX-kartoitus – selvitämme kustannustehokkaimman ratkaisun kohteesi vyöhykekartan perusteella.
