Yrityksen kameravalvonnan vaikein kohta ei yleensä ole tekniikka. Se on käyttötarkoitus. Kun syy, rajaus, informointi ja käyttöoikeudet on mietitty oikein, myös järjestelmä kestää tarkastelun. Kun niitä ei ole mietitty, ongelma ei ole kamera vaan koko toimintamalli.
Kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä
Kameravalvonnan harjoittaja käsittelee henkilötietoja kamerajärjestelmän avulla, ja tämä pätee myös ei-tallentavaan kameravalvontaan. Tallenteiden säilytysajalla ei siis ratkaista sitä, sovelletaanko tietosuojasääntöjä, vaan sitä, miten käsittely järjestetään ja perustellaan.
Työpaikalla valvonta on sallittua vain rajattuihin tarkoituksiin
Työnantaja saa käyttää kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseen, tuotantoprosessin asianmukaisen toiminnan valvontaan sekä turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ehkäisyyn ja selvittämiseen. Ennen käyttöönottoa työnantajan pitää arvioida, olisiko käytössä vähemmän yksityisyyteen puuttuvia keinoja, ja työntekijöiden on tiedettävä kameroiden sijainnit sekä tallenteiden käyttötarkoitus. Valvontaa ei saa käyttää yleiseen työntekijätarkkailuun tai sosiaalitiloissa.
Milloin vaikutustenarviointi pitää arvioida
Kun käsittely voi aiheuttaa korkean riskin rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille, vaikutustenarvioinnin tarve pitää arvioida ennen käyttöönottoa. Se ei koske jokaista pienempää peruskohdetta, mutta laajoissa, järjestelmällisissä tai muuten riskialttiissa kokonaisuuksissa se pitää käsitellä tietoisesti.