Turvallisuusalan rekrytointitilanne Suomessa 2026
Suomalainen yksityinen turvallisuusala työllistää arviolta 14 000–16 000 ammattilaista, ja toimialan liikevaihto ylittää miljardin euron rajan. Kasvupaineet ovat kovat: yritysten turvallisuusriskit monimutkaistuvat, hybridivaikuttaminen lisääntyy ja fyysisen turvallisuuden tarve kasvaa niin kaupan, terveydenhuollon kuin teollisuudenkin sektoreilla. Samaan aikaan pätevistä tekijöistä on krooninen pula.
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (LYTP, 1085/2015) säätelee tarkasti, kuka saa toimia alalla ja millä pätevyydellä. Tämä luo työnantajille sekä rekrytointihaasteen että velvoitteen: väärillä pätevyyksillä toimiva henkilöstö voi johtaa merkittäviin hallinnollisiin seuraamuksiin tai jopa toimintakieltoihin. Rekrytoinnin huolellinen suunnittelu on siksi keskeinen osa yritysten turvallisuusjohtamista.
Järjestyksenvalvoja – JV-kortti ja lupamenettely
Järjestyksenvalvojaksi ryhtyminen edellyttää Poliisihallituksen myöntämää hyväksymistä, joka käytännössä tarkoittaa järjestyksenvalvojan korttiluvan saamista. Hyväksymisen edellytykset on kirjattu LYTP:n 35–42 §:iin.
JV-kortin hankkimisprosessi
Järjestyksenvalvojan peruskurssi on laajuudeltaan 32 tuntia, ja sen voi suorittaa Poliisihallituksen hyväksymässä oppilaitoksessa. Kurssin hinta vaihtelee kouluttajasta riippuen 250–450 euron välillä. Kurssin päätteeksi suoritetaan kirjallinen koe, jonka läpäisemisen jälkeen hakija toimittaa korttihakemuksen Poliisihallitukselle.
Hakemuksen käsittelyaika on tyypillisesti 1–4 viikkoa. Poliisilaitokset tarkistavat hakijan taustat rikosrekisteristä ja arvioivat yleisen soveltuvuuden tehtävään. Hyväksymisen edellytyksenä on muun muassa:
- Täysi-ikäisyys (järjestyksenvalvontatehtävissä yleensä 18 vuotta, joissain tehtävissä 20 vuotta)
- Nuhteettomuus – tietyt rikostuomiot estävät hyväksymisen
- Tehtävään soveltuva fyysinen ja psyykkinen terveys
- Suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta
JV-kortti on voimassa viisi vuotta. Uusiminen edellyttää 8 tunnin kertauskurssia ja hakemuksen toimittamista ennen voimassaolon päättymistä. Kortin uusiminen maksaa kertauskursseineen noin 100–200 euroa.
Erityiset järjestyksenvalvontatehtävät
Vaativampiin tehtäviin, kuten järjestyksenvalvontaan yleisötapahtumissa tai julkisessa liikenteessä, voidaan edellyttää lisäkoulutusta. Poliisi voi asettaa tapahtumille erityisvaatimuksia, jotka edellyttävät henkilöstöltä esimerkiksi ensiapukoulutusta tai erikoistunutta koulutusta väkijoukkojen hallintaan.
Vartijan ammattitutkinto (VAT)
Vartijan ammattitutkinto on Opetushallituksen rekisteröimä näyttötutkinto, joka osoittaa laajemman ammatillisen osaamisen kuin pelkkä vartijakortti. VAT:n suorittaminen avaa mahdollisuuden vaativampiin vartijatehtäviin ja toimii usein urakehityksen perustana turvallisuusalalla.
Tutkintorakenne
| Tutkinnon osa | Sisältö |
|---|---|
| Turvallisuusalan perusteet | Lainsäädäntö, etiikka, viestintä |
| Vartiointitehtävät | Kohdevartiointim, piirivartiointim, arvokuljetukset |
| Turvallisuustekniikka | Hälytin-, kamera- ja kulunvalvontajärjestelmät |
| Ensiapu | EA1-tason vähimmäisvaatimus |
| Valinnainen osa | Erikoisalueet kuten myymäläetsivän tehtävät |
Tutkintovaatimukset määritellään Opetushallituksen voimassa olevissa tutkinnon perusteissa. VAT-koulutuksen kokonaiskesto vaihtelee toteutustavasta riippuen: päätoimisena opiskellessa 6–12 kuukautta, työn ohessa suoritettuna 1–2 vuotta. Koulutuksen hinta koulutuksen järjestäjästä ja rahoitusmuodosta riippuen on 1 500–5 000 euroa, mutta TE-toimiston tai työnantajan maksama koulutus on yleistä.
Vartijakortti (ei sama kuin JV-kortti) on erillinen Poliisihallituksen lupa, jota VAT-tutkinto tukee mutta ei automaattisesti korvaa. Työnantajan on haettava uudelle vartijalle vartijakorttia Poliisihallitukselta, ja prosessi kestää yleensä 2–6 viikkoa.
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto
Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto (TVEAT) on alan korkein ammatillinen perustutkinto ja suunnattu henkilöille, jotka vastaavat turvallisuustoiminnan suunnittelusta, johtamisesta tai kehittämisestä organisaatiossa. Tutkinto edellyttää yleensä useamman vuoden työkokemuksen turvallisuusalalta.
TVEAT:n sisältö ja vaatimukset
Erikoisammattitutkinto koostuu pakollisista ja valinnaisista tutkinnonosista, jotka kattavat:
- Turvallisuusriskien arvioinnin ja hallintasuunnittelun
- Henkilöstöturvallisuuden ja -johtamisen
- Kriisitilanteiden johtamisen
- Turvallisuustekniikan kokonaisuuksien hallinnan
- Viranomaisyhteistyön periaatteet
TVEAT:n suorittaneet toimivat tyypillisesti turvallisuuspäällikön, -johtajan tai -konsultin tehtävissä. Koulutuksen hinta on yleensä 3 000–7 000 euroa, ja se suoritetaan näyttötutkintona hyväksytyssä oppilaitoksessa. Turvallisuuspäällikön erikoisammattitutkinto (TPEAT) on vielä ylemmän tason pätevyys organisaatioiden strategisiin turvallisuusjohtotehtäviin.
Poliisihallituksen lupamenettely yksityisille turvallisuuspalveluille
Varsinaista yksityistä turvallisuuspalvelua tarjoavan yrityksen – ei vain yksittäisen ammattilaisen – on haettava toimilupa Poliisihallitukselta LYTP:n mukaisesti. Toimilupahakemukseen liitetään selvitykset vastuuhenkilöistä, toimintasuunnitelma, vakuutustiedot ja selvitys siitä, että vastuuhenkilöillä on vaadittava pätevyys.
Toimiluvan saaminen kestää tyypillisesti 1–3 kuukautta. Poliisihallitus ylläpitää julkista rekisteriä toimiluvan saaneista turvallisuusalan yrityksistä, ja asiakkaat voivat tarkistaa palveluntuottajansa luvan voimassaolon. Tämä on erityisen tärkeää kulunvalvontajärjestelmiä tai rikosilmoitinjärjestelmiä asentavien yritysten osalta, joilta voidaan edellyttää erityistä teknisen asennuksen toimilupaa.
Taustaselvitykset ja turvallisuusselvitykset
Turvallisuusalan henkilöstörekrytointiin liittyy aina taustaselvitysprosessi, jonka laajuus vaihtelee tehtävän vaativuuden mukaan.
Taustaselvitysten tasot
Perustason rikosrekisteriote on minimivaatimus käytännössä kaikille turvallisuustehtäville. Hakija tilaa sen itse Rikosseuraamuslaitokselta tai työnantaja pyytää suostumuksella poliisilta.
Turvallisuusselvitys (turvallisuusselvityslaki 726/2014) tulee kyseeseen kriittisiin kohteisiin – esimerkiksi lentoasemille, ydinlaitoksille, puolustushallinnon tiloihin tai muihin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Selvitystasot ovat:
| Selvitystyyppi | Soveltamisala | Käsittelevä viranomainen |
|---|---|---|
| Suppea turvallisuusselvitys | Tavanomaiset viranomaiskohteet | Poliisihallitus |
| Perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys | Turvaluokiteltu tietous tai kriittinen infrastruktuuri | Suojelupoliisi (SUPO) |
| Laaja henkilöturvallisuusselvitys | Erityisen arkaluonteiset kohteet | Suojelupoliisi (SUPO) |
Käsittelyajat vaihtelevat muutamasta viikosta useampaan kuukauteen. Työnantajan on huomioitava tämä rekrytointiaikataulussaan, sillä henkilöä ei voida sijoittaa selvitystä edellyttävään kohteeseen ennen selvityksen valmistumista.
Palkkataso turvallisuusalalla Suomessa 2026
Vartiointialan työehtosopimus (TES) on määrittänyt alan palkkarakenteet, mutta käytännön ansiotaso vaihtelee merkittävästi työnantajan, sijainnin ja tehtävänkuvan mukaan.
Palkkataulukko tehtävätasoittain 2026
| Tehtävä | Peruspalkka (€/kk) | Lisät ja sivukuluineen |
|---|---|---|
| Järjestyksenvalvoja (osa-aikainen) | 1 700–2 000 | + ilta-/viikonloppulisät |
| Vartija (perustaso) | 2 050–2 250 | + vuorotyölisät |
| Vartija (kokenut, VAT) | 2 250–2 600 | + vuorotyölisät |
| Turvallisuusvalvoja | 2 800–3 500 | + kokonaispalkka |
| Turvallisuuspäällikkö | 3 500–5 500 | + bonukset |
Vuorotyö, viikonloput ja öiset työvuorot nostavat todellisia kuukausiansioita 20–40 prosenttia peruspalkasta. Pääkaupunkiseutu maksaa tyypillisesti 5–10 prosenttia enemmän kuin muu Suomi. Pula pätevistä ammattilaisista on johtanut palkkakehityksen kiihtymiseen erityisesti kokeneiden valvojien ja esimiesasemassa toimivien osalta.
Työvoimapula turvallisuusalalla
Suomalainen turvallisuusala kohtaa rakenteellisen työvoimahaasteen, joka ei ratkea pelkästään palkkoja nostamalla. Syitä ovat:
Tiukat pätevyysvaatimukset rajaavat hakijajoukkoa ja pidentävät rekrytointisykliä. Siinä missä monelle muulle palvelualojen tehtävälle voidaan rekrytoida ilman erityistä koulutusta, vartijaksi ei voi ryhtyä ilman Poliisihallituksen hyväksymää korttia.
Työn kuormittavuus – yövuorot, yksintyöskentely, fyysisesti ja henkisesti rasittavat tilanteet – heikentää alan houkuttelevuutta erityisesti nuorten keskuudessa.
Kilpailu muiden alojen kanssa: logistiikka, rakennusala ja teollisuus kilpailevat samasta ammattikuntalaisjoukosta samanlaisilla tai paremmilla palkkaehdoilla ilman yhtä tiukkoja pätevyysvaatimuksia.
Eläköityminen poistaa kokeneita ammattilaisia alalta nopeammin kuin uusia ehtii kouluttautua tilalle.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan vartiointialalla on jatkuvasti 400–700 avointa paikkaa, joihin ei löydy päteviä hakijoita. Tämä luo työnantajille paineita kehittää omia rekrytointiputkiaan, investoida henkilöstön kouluttamiseen ja parantaa työnantajakuvaansa.
Yksityinen ja julkinen turvallisuussektori – erot rekrytoinnissa
Yksityisen vartiointialan lisäksi turvallisuusalan osaajia työllistää julkinen sektori – erityisesti poliisi, pelastustoimi, Rajavartiolaitos ja puolustusvoimat. Näiden välillä on merkittäviä eroja:
| Tekijä | Yksityinen sektori | Julkinen sektori |
|---|---|---|
| Pätevyysvaatimukset | LYTP-pohjaiset sertifioinnit | Viranomaistutkinnot ja kelpoisuusehdot |
| Palkkaus | TES-pohjainen, neuvoteltavissa | VES-pohjainen, julkinen |
| Turvallisuusselvitykset | Tapauskohtaisesti | Yleensä pakollinen |
| Rekrytointiaika | Viikkoja – kuukausia | 3–12 kuukautta |
| Urakehitys | Nopea, osaamispohjainen | Hierarkkinen, aikaperusteinen |
Yksityinen sektori pystyy rekrytoimaan nopeammin ja tarjoaa usein joustavamman urakehitysmahdollisuuden. Turvallisuussuunnittelun näkökulmasta yksityinen sektori tarjoaa myös mahdollisuuden erikoistua tiettyihin toimialoihin tai teknologioihin.
Jatkuva koulutus ja kansainväliset sertifioinnit
Turvallisuusala kehittyy nopeasti, ja pätevyyksien ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. Suomessa tunnistettuja täydennyskoulutuspolkuja ovat:
Ensiapukoulutukset: EA1 ja EA2 ovat yleisiä vaatimuksia, ja monet työnantajat kattavat kustannukset (noin 80–200 euroa kurssista). Pätevyys on uusittava kolmen vuoden välein.
Pelastusturvallisuus: Turvallisuusalan ammattilaisilta voidaan edellyttää paloturvallisuusosaamista erityisesti teollisuus- tai rakennuskohteissa.
Kansainväliset sertifioinnit ovat Suomessa vielä verrattain harvinaisia yksityisellä vartiointisektorilla, mutta suuremmat yritykset ja turvallisuuspäälliköt hakevat yhä useammin myös kansainvälisiä tunnustuksia:
- CPP (Certified Protection Professional) – ASIS International, kansainvälisesti arvostettu
- PSP (Physical Security Professional) – ASIS International, tekninen erikoistuminen
- CISSP – kyberturvallisuuden puolella, kasvava merkitys myös fyysisen turvallisuuden integraatiossa
CPP- ja PSP-sertifikaattien suorittaminen maksaa yhteensä 1 500–3 000 euroa tenttimaksuineen, ja ne edellyttävät tyypillisesti 3–9 vuoden työkokemuksen. Suomessa ASIS:n paikallinen chapter tukee kansainvälisten sertifikaattien hankintaa.
Digitaalinen turvallisuus on noussut pakolliseksi osaamisalueeksi myös fyysisen turvallisuuden ammattilaisille. Kamerat, kulunvalvontajärjestelmät ja rikosilmoitinjärjestelmät ovat yhä enemmän verkottuneita ja IP-pohjaisia, mikä edellyttää ymmärrystä tietoturvasta ja verkkoarkkitehtuurista.
Rekrytointi käytännössä – työnantajan muistilista
Turvallisuusalan rekrytointiprosessi poikkeaa monesta muusta alasta. Työnantajan on varmistettava ennen työsuhteen aloittamista:
- Hakijalla on voimassa oleva vartijakortti tai JV-kortti
- Korttiin ei kohdistu voimassa olevia rajoituksia
- Tarvittavat taustaselvitykset on tehty ja dokumentoitu
- Kohteen edellyttämät erikoispätevyydet (esim. arvokuljetuslupa) ovat kunnossa
- Perehdy dytykseen käytetty aika kirjataan HR-järjestelmään
Rekrytointiprosessin suositeltava kokonaiskesto pätevän vartijan osalta on vähintään 4–8 viikkoa, ja kriittisiin kohteisiin, joissa edellytetään turvallisuusselvitystä, on varattava 3–6 kuukautta.
Yhteenveto
Turvallisuusalan rekrytointi Suomessa on vaativa prosessi, jossa virheellinen tai puutteellinen pätevyyksien hallinta voi johtaa merkittäviin oikeudellisiin ja liiketoiminnallisiin riskeihin. Pätevyyskentän monimutkaistuminen – järjestyksenvalvojakorteista vartijakortteihin, ammattitutkinnoista erikoisammattitutkintoihin ja kansainvälisiin sertifikaatteihin – edellyttää työnantajalta systemaattista pätevyyksien seurantaa ja pitkäjänteistä henkilöstöstrategiaa.
Työvoimapula alalla on rakenteellinen, ja sen ratkaiseminen vaatii investointeja sekä omaan rekrytointiputkeen että nykyisen henkilöstön kouluttamiseen ja sitouttamiseen.
Security.fi auttaa yritystäsi turvallisuusalan henkilöstöratkaisuissa – pätevyysvaatimusten kartoittamisesta rekrytointiprosessin suunnitteluun ja turvallisuushenkilöstön osaamisen kehittämiseen. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja pyydä tarjous yrityksesi tarpeisiin räätälöidystä turvallisuusalan henkilöstöratkaisusta.
