Hoivakodissa kameravalvonta ei ole pelkkä omaisuudensuojan ratkaisu. Se liittyy tilannekuvaan, avuntarpeen havaitsemiseen, henkilöstön työn tukeen, lääketurvallisuuteen, ulkoalueiden turvallisuuteen ja ennen kaikkea asukkaan oikeuksiin. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa kyse on sosiaalipalvelusta, jonka johtamisessa pitää olla asiakkaiden turvallisiin ja laadukkaisiin palveluihin riittävää sosiaalihuollon asiantuntemusta, ja hyvinvointialueet vastaavat iäkkäiden palvelujen järjestämisestä. Vuodesta 2025 alkaen ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstömitoitus on vähintään 0,6 hoitajaa asiakasta kohden.
Hoivakodin kameravalvonta on tilannekuvaa, ei yleistä tarkkailua
Hyvä hoivakotiratkaisu auttaa näkemään oikean tilanteen oikealla hetkellä. Se ei tarkoita asukkaiden jatkuvaa seuraamista, vaan sitä, että yhteisissä tiloissa, sisäänkäynneissä, ulkoalueilla ja muissa määritellyissä pisteissä voidaan muodostaa turvallinen tilannekuva.
Asukkaan oikeudet ovat suunnittelun lähtökohta
Lupa- ja valvontaviraston mukaan asiakkaalla ja potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen sekä yksityisyyden suojaan. Sosiaalihuollon palveluissa asiakkaan toivomukset ja mielipide pitää ottaa ensisijaisesti huomioon. Tämä tekee hoivakodin kameravalvonnasta olennaisesti herkemmän aiheen kuin tavallisen liiketilan valvonnasta.
Omavalvonta määrittää, ei irrallinen laitehankinta
Omavalvonta on keino, jolla palvelunjärjestäjä ja palveluntuottaja seuraavat ja arvioivat toimintaansa sekä varmistavat palvelujen saatavuuden, jatkuvuuden, turvallisuuden ja laadun. Hoivakodin kameraratkaisun pitää siksi kytkeytyä omavalvontaan, ei elää siitä erillään.
