Palveluasuminen on sekä palveluyksikkö että asukkaiden koti. Kameravalvonta on mahdollinen, mutta sen on oltava tarkemmin rajattu kuin tavallisessa liiketoiminnassa.
Koti-asema korottaa yksityisyyslistan
Asukas asuu yksikössä — hänen yksityisyytensä on laajempi kuin kaupan asiakkaan. Tämä on lähtökohta kaikelle suunnittelulle.
Valvira + GDPR = kaksinkertainen vaatimustaso
Palveluasumisessa on noudatettava sekä tietosuoja-asetusta että sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa. Dokumentoi kaikki ennen asennusta.
“Securityltä olemme saaneet hyvää palvelua yrittäjältä – yrittäjälle. Kun kyseessä on kasvollinen yritys, niin kaikkien ongelmatilanteiden hoito on helppoa ja sujuvaa. Uusiin äly-kameroihin olemme olleet tosi tyytyväisiä.”
Taija Kavalto
Kavalton Tila Oy
“Hyvä järjestelmä, joka auttaa valvomaan isoa aluettamme. Asentajat olivat mukavia ja osasivat vastata kaikkiin kysymyksiimme!”
Sami Soini
Lassila & Tikanoja Oyj
“Helppo käyttö sovelluksen kautta! Livekuva toimii kätevästi etänä ja näkee hyvin pimeässä. Hälytysjärjestelmä toimii hienosti ja antaa turvallisuuden tunnetta.”
Jari Vuorinen
Liedon Autopesu Oy
“Moottorikameroiden ansiosta voimme inventoida pihalla olevat tuotteet etänä. Vaikka olisi pimeää näkyy kuva selkeänä ja tarkkana. Ei jää mitään arvailujen varaan.”
Timo Kallio
Team FinnKane Oy
“Vanhaan järjestelmääni verrattuna tämä tuli edullisemmaksi ja toimii paremmin.”
Maksuton kartoitus · Ei sitovaa sopimusta · Vastaamme nopeasti
Usein kysytyt kysymykset
Miten palveluasuminen eroaa tavallisesta yrityksestä kameravalvonnan lainsäädännössä?
Palveluasuminen on sekä palveluyksikkö että asukkaiden koti — tämä kaksoisrooli korottaa yksityisyyden suojaa: koti-asema (asukas asuu yksikössä — se on hänen kotinsa, ei vain palvelupaikkansa; kotirauhan suoja on vahvempi kuin tavallisen liiketilan asiakkaan); erityinen henkilötieto (asukkaiden terveydentila, liikkumiskyky ja hoitotarve ovat erityisiä henkilötietoja — kameratallenteet, joissa nämä näkyvät, ovat erityistä henkilötietoa); Valviran valvonta (palveluasuminen on viranomaisen valvonnan alainen — Valvira voi tarkistaa kameravalvonnan lainmukaisuuden); korkeampi oikeusperuste (erityishenkilötietojen käsittely vaatii vahvemman perusteen kuin tavallinen turvallisuusvalvonta).
Mitä Valvira edellyttää palveluasumisen kameravalvonnalta?
Valviran ohjeistus kameravalvonnasta palveluasumisessa: dokumentointi (omavalvontasuunnitelmassa kirjataan, missä kamerat ovat, mitä tarkoitusta varten ja miten käyttöoikeudet on rajattu); asukkaan suostumus (asukkaalta tai lailliselta edustajalta pyydetään kirjallinen suostumus, jos kamera voi kuvata asukkaan yksityisissä tilanteissa); tilarajoitus (kamerat vain yhteistiloissa ja sisäänkäynneillä — ei asuinhuoneisiin, wc-tiloihin, kylpyhuoneisiin, pukuhuoneisiin); henkilöstölle informointi (henkilöstö tietää kameravalvonnasta — kirjallinen ilmoitus osana perehdytystä); tarkastusvaraus (AVI-tarkastuksessa kameravalvonnan käyttöpolitiikka ja dokumentaatio tarkastetaan). Suositus: ota Valviran ohjeistus mukaan kameravalvonnan suunnitteluvaiheessa — ennen asennusta.
Suostumusprosessi muistisairaiden kohdalla: lievä muistisairaus (asukas pystyy antamaan suostumuksen itse — kirjallinen suostumus pyydetään asukkaalta suoraan); vaikea muistisairaus tai vajaavaltaisuus (laillinen edustaja tai edunvalvoja edustaa asukasta — suostumus pyydetään edustajalta); yhteistilat (sisäänkäynti, käytävä, ruokasali — suostumus ei ole aina pakollinen, koska tarkoitus on yleinen turvallisuus, ei yksilön seuranta; mutta informointi on aina pakollinen); yksilöllinen seuranta (jos kamera kohdistetaan yksilöön erityisesti — suostumus tai laillinen peruste on aina tarpeen). Hyvä käytäntö: pyydä suostumus aina kirjallisesti ennen asukassuhteen alkamista tai kameravalvonnan muutoksessa.
Mitkä alueet ovat ehdottomasti kiellettyjä kameravalvonnalle?
Ehdottomasti kielletyt alueet palveluasumisessa: asuinhuoneet (asukas asuu siellä — kotirauhan suoja on ehdoton, vaikka kyseessä olisi muistisairas; kamerat kielletty riippumatta käyttötarkoituksesta); WC-tilat ja kylpyhuoneet (saniteettitiloissa on ehdoton yksityisyyden suoja — rikkomus on rikos (salakatselurikos Rikoslaki 24:6)); pukuhuoneet (henkilöstön pukuhuone — ehdoton kielto); parvekkeet (asukkaan oma parveke rinnastuu kotiin — ei kameravalvontaa); yksityiset ruokailu- tai oleskelutilat (jos asukas haluaa olla rauhassa yksin — ei kameravalvontaa siellä). Sallittuja: aula, käytävä, ruokasali, päiväsali (yhteistila), sisäänkäynti, piha-alue (yhteinen). Rajakohta: käytävä asuinhuoneen edessä — kamera ei saa kuvata huoneen sisälle, kun ovi avataan.
Miten tietosuojaseloste laaditaan palveluasumiselle?
Palveluasumisyksikön tietosuojaselosteen sisältö kameravalvonnasta: rekisterinpitäjä (palveluyksikön yllä pitävä organisaatio — nimi, Y-tunnus, yhteyshenkilö tietosuoja-asioihin); henkilötiedot (tallenteet, joissa tunnistettavissa olevia asukkaita, henkilöstöä ja vierailijoita — erityistä henkilötietoa, jos terveydentila näkyy); käyttötarkoitus (turvallisuus — kaatumisten ehkäisy, ulosajopoistumisen ehkäisy, luvattoman pääsyn ehkäisy; omavalvonnan tuki); oikeusperuste (asukkaan turvallisuuden suoja — yrityksen oikeutettu intressi + lakisääteinen velvoite (Valvira)); tallennusaika (7–14 vrk automaattipoisto — tapahtumakohtaisesti pidempään perustellusti); käyttöoikeudet (yksikköjohtaja, turvallisuuspäällikkö — ei hoitohenkilöstölle yleisesti). Tietosuojaseloste on laadittava ennen asennusta.
Miten DPIA vaikuttaa palveluasumisen kameravalvontaan?
DPIA (tietosuojan vaikutustenarviointi) palveluasumisessa: milloin DPIA tarvitaan (laajamittainen tai systemaattinen valvonta yhteistiloissa — palveluasumisessa suositeltava, vaikka ei aina juridisesti pakollinen; biometrinen tunnistus tai AI-kaatumishavaitseminen — DPIA on tehtävä ennen käyttöönottoa; uusi teknologia, jolla ei ole vakiintunutta GDPR-käytäntöä); DPIA:n sisältö (kuvaus prosessista, arviointi tarpeellisuudesta ja suhteellisuudesta, riskien arviointi ja lieventämistoimenpiteet, johdon hyväksyntä); tietosuojavastaava (DPO) (suuremmilla palveluyksikkö-organisaatioilla suositeltava — myös pienempiin tarjotaan DPO-palvelut lakitoimistojen kautta). Käytäntö: tee DPIA ennen asennusta — se jäsentää ajattelun ja dokumentoi päätöksenteon perustelut.
Miten henkilöstö informoidaan palveluasumisen kameravalvonnasta?
Henkilöstön informointi palveluasumisessa: YT-menettely (yli 20 henkilön yksiköissä — kameravalvonta henkilöstöalueilla (keittiö, käytävä, ruokasali) käsitellään YT-neuvotteluissa; alle 20 henkilön yksiköissä informointi on hyvä käytäntö ilman lakisääteistä menettelyä); kirjallinen ilmoitus (kaikille henkilöstöjäsenille ennen asennusta — mitä kameroita, missä paikoissa, mitä käyttötarkoitusta varten); perehdytys (uusille työntekijöille kerrotaan kameravalvonnasta osana perehdytyspakettia — kirjallinen dokumentti perehdytyskansioon); käyttöoikeuspolitiikka (henkilöstölle kerrotaan, kenellä on pääsy tallenteisiin ja missä tilanteissa); valitusoikeus (henkilöstö voi tehdä valituksen tietosuojavaltuutetulle, jos katsoo oikeuksiaan loukatun).
Miten kameravalvonnasta viestitään asukkaille ja omaisille?
Asukasviestintä kameravalvonnasta palveluasumisessa: muuton yhteydessä (kaikille uusille asukkaille tai heidän lailliselle edustajalleen kerrotaan kameravalvonnasta muuttoprosessin osana — kirjallinen tiedote); omaisten kokouksessa (järjestetään vuosittain tai tarvittaessa — kameravalvontakäytäntö esitellään läpinäkyvästi); informointikyltit (näkyvissä kaikkialla, missä kameroita on — selkeä, luettava teksti); tietosuojaselosteen saatavuus (jokaisessa yksikössä saatavissa — vastaanottopöydällä tai pyydettäessä); muutos käytäntöihin (jos kameravalvontaan tulee muutoksia — informoidaan kirjallisesti ennen muutosta). Läpinäkyvyys rakentaa luottamusta: avoin viestintä omaisten kanssa on osa palvelun laadun takeita.
Miten tallenteiden pyyntöihin vastataan palveluasumisessa?
Tallenteiden pyyntöihin vastaaminen: asukkaan oma pyyntö (asukas voi pyytää nähdä tallenteita, joissa hän esiintyy — vastataan 1 kuukauden sisällä; muiden asukkaiden yksityisyys suojataan — peitetään tai ei luovuteta, jos erottaminen ei onnistu); omaisen pyyntö (omainen ei automaattisesti saa pääsyä — vain, jos hänellä on laillinen edunvalvontaoikeus tai asukas on antanut kirjallisen suostumuksen tietojen luovuttamiseen); viranomainen (Valvira tai AVI pyytää tallenteen — luovutetaan virallisella pyynnöllä; poliisi — luovutetaan rikostutkinnan tarpeisiin); kirjaus (kaikki pyynnöt ja luovutukset kirjataan lokiin — GDPR-vaatimus). Palveluasumisen erityishuomio: asukkaan edunvalvoja voi toimia hänen puolestaan kaikissa pyynöissä.
Mitä seuraa, jos palveluasuminen rikkoo GDPR:ää kameravalvonnassa?
GDPR-rikkomuksen seuraukset palveluasumisessa: tietosuojavaltuutettu (huomautus lievissä tapauksissa; hallinnollinen sakko — enimmillään 20 M€ tai 4 % liikevaihdosta; korjausmääräys); Valvira (jos kameravalvonta rikkoo asiakasturvallisuuslakia tai yksityisyydensuojaa — Valviran huomautus tai kehotus; julkinen raportti; korjaussuunnitelma); AVI (aluehallintovirastojen tarkastuksissa havaittu rikkomus — korjauskehotus, tarvittaessa hallinnollinen uhkasakko); rikosoikeudellinen vastuu (salakatselurikos kielletyissä tiloissa — rikoslaki 24:6; vakavimmillaan vankeusrangaistus yksittäiselle henkilölle). Ennaltaehkäisy: oikein tehty kameravalvonta — kyltit, tietosuojaseloste, oikeat alueet — estää lähes kaikki riskitilanteet.
Lainsäädäntö & viranomaisvaatimukset
Ota yhteyttä
Nopein kanava — yhteydenottolomake
Vastaamme yhteydenottopyyntöihin nopeasti. Lomakkeen kautta saat vastauksen työpäivän aikana.
